Räisälä sijaitsi Karjalankannaksen koillisosassa. Sen halkaisi etelästä pohjoiseen Vuoksi, johon yhtyivät myös monet muut pitäjän alueen vesireitit. Vuoksen vaikutus oli merkittävä paitsi asutuksen sijoittumisen myös maatalouden kehittymisen kannalta.
Räisälä oli Kannaksen vanhimpia keskuspaikkoja ja asutusseutuja. Alueelta on saatu erittäin runsaasti talteen koko Karjalankin varhaishistoriaa valaisevia arkeologisia löytöjä aina 600-700-luvuilta lähtien. Vanha ja huomattava asuin-, suoja-, sekä kauppapaikka oli Vuoksen kapeimpaan kohtaan Linnasaarelle rakennettu Tiurinlinna. Tämä ainutlaatuinen jo pakanuuden aikana linnoitettu ja asuttu kaupunki tuhoutui ruotsalaisen partiojoukon yllätyshyökkäyksessä vuonna 1411.
Pähkinäsaaren rauhan (1323) jälkeen novgorodilaiseen ja sittemmin venäläiseen valtapiiriin sen luoteisena pogostana ja rajapitäjänä kuulunut Räisälä, koki samat kohtalot kuin muutkin itäiset rajaseudut 1600-luvun molemmin puolin, ollen vuosikymmeniä idän ja lännen taistelukenttänä.
Ruotsin vallan ajan Räisälä oli suureksi osaksi läänitettynä, ensin sotakomissaari Eerik Antinpoika Tranalle vuodesta 1626 ja sen jälkeen hänen sukulaisilleen. Näihin Räisälän kartanon läänityksiin kuuluivat myös Käkisalmen pitäjä ja Kaukola melkein kokonaan. Kuusi vuotta myöhemmin Trana sai myös Kahvenitsan kylän Pyhäjärveltä. Itsestään hän käytti nimitystä "Räisälän ja Suotniemen herra". Räisälä kuului kuitenkin niihin harvoihin Kannaksen pitäjiin, jotka eivät myöhemmin kuuluneet venäläisten lahjoitusmaa-alueisiin. Sillä olikin tästä johtuen sittemmin huomattavasti paremmat perusedellytykset maanviljelyn ja myös muiden elinehtojensa hoitamiseen. Isojakokin pystyttiin Räisälässä toimittamaan jo puoli vuosisataa aiemmin kuin yleensä muualla Kannaksella.
Taloudellinen kehitys vauhdittui Vuoksen laskun jälkeen vuonna 1874. Tällöin virran juoksu johdettiin Kiviniemen kannaksen kautta Suvannon reittiä Laatokkaan. Tämän yhtenä seurauksena Räisälän kautta kulkeneen haaran vesi laski niin, että pitäjään saatiin parin vuoden kuluttua useita satoja hehtaareja uutta viljelysmaata ja samalla päästiin eroon myös tulvien aiheuttamista vahingoista.
Viljan- ja rehuntuotannon lisääntyessä riitti sitä myyntiin naapuripitäjiinkin. Merkittävä osuutensa maatalouden kohentamisessa oli myös niin oman kuin koko läänin maanviljelysseuran tarmokkailla valistustoimenpiteillä.
Karjataloudelle komea voitto oli vuonna 1937 Jääskessä järjestetty maatalousnäyttely, johon osallistuneet seitsemän räisäläläistä lehmää voittivat ensimmäiset palkinnot. Räisälässä annettiin suuri arvo myös hevostaloudelle, ja se olikin Karjalan tunnetuimpia hevospitäjiä.
Teollisuustoiminta oli vaatimatonta, sitä edustivat maatalouspitäjälle tyypillisesti vain muutamat myllyt ja sahalaitokset. Ei ole myöskään unohdettava monia taitavia käsiteollisuuden harrastajia Oma vaikutuksensa teollisuuden tilaan oli varmaan ollut myös Vuoksen laskutoimenpiteillä: Räisälän kosket menettivät tällöin merkityksensä ja arvonsa teollisuuden voimanlähteenä.
Kunnallista paikallista itsehallintoa päästiin Räisälässä toteuttamaan jo vuodesta 1867 lähtien, jota ennen pitäjä oli saanut ne rajat, jotka sillä olivat sitten viimeisimpiin sotiin asti. Kauan omana kappeliseurakuntaan ollut Kaukola oli erotettu Räisälästä vuonna 1849 tehdyllä päätöksellä ja liitetty Käkisalmeen. Ero toteutettiin kuitenkin vasta vuonna 1851, jolloin myös Suotniemen, Hirvisaaren, Kähönlahden, Marjalanniemen ja Näpinlahden kylät erotettiin Räisälästä.
Valistusta harrastaneessa Räisälässä saatiin ensimmäinen kansakoulu avatuksi jo vuonna 1872, vaikka täälläkin vastustajien mielestä koulu kasvatti vain herroja, joille vanhempien ammatti jäisi vieraaksi. Erityisen arvokasta työtä kansansivistyksen hyväksi teki opettajineen ja johtajineen myös Räisälän kansanopisto vuodesta 1908.
Räisälän luterilainen seurakunta omine kirkkoherroineen oli ollut olemassa ainakin vuodesta 1635. Seurakunnan viimeisin, arkkitehti Josef Stenbäckin suunnittelema, punaisesta graniitista tehty ristikirkko valmistui 1912. Alttaritaulu "Jeesus siunaa lapsia", oli R. W. Ekmanin maalaama. Ortodoksit, jotka olivat kuuluneet vuoteen 1932 Tiurulan (Hiitola) seurakuntaan, liitettiin tällöin Käkisalmen ortodoksisen seurakunnan yhteyteen.
Räisälän kuuluisimpia merkkihenkilöitä olivat varmaankin kansatieteilijä P. Th. Schvindt ja kansan syvistä riveistä noussut legendaarinen mesenaatti, koko ikänsä paikallisen puhetapansakin säilyttänyt ja Räisälän kansanopiston syntyyn ratkaisevasti vaikuttanut kauppaneuvos Juho Lallukka.
LÄHTEET
Karjala 3: Karjalan yhteiskunta ja talous, Hämeenlinna : Karisto, 1982
Iso tietosanakirja 11, Helsinki : Otava, 1936
Räisälän historia, Köyliö : Räisäläisten säätiö, 1995