Johannes on länsikannakselainen pitäjä, jonka nimi on peräisin Pyhästä Johanneksesta, jolle myös kappeliseurakunnan kirkko oli pyhitetty. Vanhimmissa lähteissä on pitäjän nimenä ollut Cachis Capell, Kakin pitäjä.
Johannes ei ollut vain merenrantapitäjä vaan nimenomaan saaristopitäjä. Entisen meren syvänteisiin jäi muutamia järviä. Suurin niistä on Suurjärvi parin kilometrin päässä rannikolta. Rokkalanjoki muodostaa pitäjän selkärangan.
Johanneksen maaperä oli yleensä hiekkaista, pellot enimmäkseen kuohkeata hiekkamultaa.
Rokkalanjoen suulla oli savikoita. Erinomaiset mäntykankaat ja kuusikot peittivät pitäjän maita, varsinkin ylämaan osalla. Rannikolla viihtyivät jalot lehtipuutkin. Suvisaari ja sen ympäristö oli kaunista idyllistä seutua kaislikkorantoineen ja tammilehtoineen.
Asutus käynnistyi ainakin 1200-luvulla. Johannekselaiset olivat olleet alusta lähtien suurimmaksi osaksi rantakansaa ja saarelaisia.
1500-luvulla melkein puolet pitäjän taloista oli saaristokylissä ja noin 4/5 taloista oli välittömästi yhteydessä mereen. Asutuskuva säilyi tällaisena aina 1900-luvulle asti.
Merikalastus ja hylkeenpyynti olivat vanhimpana elinkeinona. Mereen liittyivät aikanaan myös talonpoikaispurjehdus ja laivanrakennustaito. Rokkalassa oli jo 1600-luvun alussa kruunun veistämö ja Uuras palveli ainakin Kustaa Vaasan ajoista 1500-luvun puolivälistä Viipurin lahden ulkosatamana. Merenkulkupitäjänä Johannes ei koskaan ollut huomattava maatalouspitäjä. Suurimmat tilat olivat Kaislahti, Kirjola ja Rokkala. Viimeksi mainittu Rokkalan hovi perustettiin jo 1600-luvun alussa.
Rokkalassa oli lasitehdas, jonka toiminta lakkautettiin 1923. Merkittävimpänä teollisuusyrityksenä aloitti 1927 Hackmanin selluloosatehdas Kirkkoniemessä, missä myös paperin tuotanto aloitettiin vuonna 1934. Suuri vaikutus pitäjän elämään oli Hackman & Co:n pääkonttorin siirtymisellä Viipurista Johannekseen. Keskikokoinen vientisaha oli Pitkäsaaressa ja muutamia pieniä kotitarvesaho-ja. Uuraan vientisatama oli maan tärkeimpiä, vuodesta 1932 Viipuriin liitettynä.
Itsenäinen Johanneksen seurakunta syntyi 1859. Arkkitehti Georg Vileniuksen suunnittelema kirkko oli rakennettu v. 1888. Alttaritaulu "Jeesus siunaa lapsia" oli Venny Soldanin maalaama.
Johanneksessa toimivat kansakoulu, yhteiskoulu, tehtaankoulu ja käytännöllis-tietopuolinen karjanhoitokoulu.
LÄHTEET
Karjala 3: Karjalan yhteiskunta ja talous, Hämeenlinna : Karisto, 1982