Kanneljärvi oli itsenäisyyden ensimmäisiin vuosiin asti ollut osa Uuttakirkkoa. Kahdeksasta Uudenkirkon kylästä muodostettiin oma kunta, jonka toiminta alkoi 1925. Itsenäinen Kanneljärven seurakunta oli syntynyt jo kaksi vuotta aiemmin.
Maisemassa on tyypillisiä kannakselaisia piirteitä: tasaista hiekkakangasta, muutama korkea mäki, siellä täällä loivarinteisiä lehtomaita sekä useita soita. Järvet Suulajärveä lukuun ottamatta ovat pieniä. Pitäjän halkaisee kahtia Vammeljoen vesistö.
Kanneljärvelle oli jo 1500-1600-luvuilla muodostettu muutamia ratsutiloja ja läänityksiä Ruotsin vallan aikana.
Alueen kylät joutuivat Venäjän vallan alettua lahjoitusmaiksi 1720. Lahjoitusmaa kauden loputtua 1741 talonpojat joutuivat kuitenkin tekemään päivätöitä vielä vuoteen 1874 Rajajoen asetehtaalle, olematta tuolloin kuitenkaan enää varsinaisten lahjoitusmaatalonpoikien asemassa.
Kanneljärveläisillä oli tiiviit suhteet Pietariin. Oli esimerkiksi tavallista, että useista taloista talvisin ainakin yksi mies oli hevosen kanssa Pietarissa ajurina. Pietarin käynti ja venäläisten huvila-asutuk sen aika antoivat alueelle omaa ilmettä ja toimintaa.
Venäjän vallankumouksen ja Suomen itsenäistymisen jälkeen oli kehitettävä uusia ansaitsemismahdollisuuksia Pietarin aiemmin tarjoamien sijaan. Aivan erityistä huomiota kiinnitettiin maatalouden edistämiseen ja uusia peltoja raivattiinkin runsaasti.
Teollisuutta ei ollut paljonkaan, enimmäkseen muutamia sahoja ja muuta puuteollisuutta. Veljekset Määttänen Oy:n saha, joka oli vienyt lautatavaraa myös Venäjälle, sisälsi laajennuttuaan lopulta myös kauppamyllyn, puusepäntehtaan ja höyläämön. Mustamäen aseman lähellä oli lisäksi Jalmari Lehtosen 1923 perustama sahalaitos. Joonas Kakon, pärehöyläämön uranuurtajan, katonkate oli puolestaan tunnettu Pohjanmaata ja Turun saaristoa myöten.
Kanneljärven luterilainen seurakunta aloitti itsenäisenä seurakuntana 1923 ja 1934 valmistui arkkitehti Uno Ullbergin suunnittelema uusi kirkko.
Henkisestä maailmasta nousevat esiin Kanneljärven kansanopisto ja kirjailija Unto Seppänen. Vuonna 1894 perustettu kansanopisto vaikutti voimakkaasti itsenäisyyden ajan viimeisiin vuosikymmeniin asti koko eteläisen Kannaksen alueella. Unto Seppänen on puolestaan tullut tunnetuksi Karjalankannaksen ja lähinnä kotiseutunsa Kanneljärven elämän ja tuntojen kuvaajana.
LÄHTEET
Karjala 3: Karjalan yhteiskunta ja talous, Hämeenlinna : Karisto, 1982